Pelastussuunnitelma

Pelastuslain 15 § määrittelee pelastussuunnitelmasta seuraavaa:

Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 §:ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa.

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;

2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;

3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;

4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Mihin pelastussuunnitelma vaaditaan?

Pelastussuunnitelma on laadittava rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilöä tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevat vakavat.

Pelastussuunnitelma laaditaan pelastuslain 14 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä.

Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011) määritellään pelastuslain 15 §:n tarkoitettu pelastussuunnitelman vaatimus, joka on laadittava:

1. Asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.
2. pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin, joita ovat:
   • Sairaalat
   • vanhainkodit ja muu laitoshuolto
   • suljetut rangaistuslaitokset ja muut näihin verrattavat hoitolaitokset (dementiapotilaat)
   • palvelu- ja tukiasunnot ja näihin verrattavat asuinrakennukset ja tilat, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi ja joita ylläpitää toiminnanharjoittaja.
3. kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin
4. lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekäk päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuunottamatta yksityisiä asuntoja
5. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille
6. tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen
7. kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin
8. kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin
9. yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin
10. yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin
11. ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin
12. kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen
13. kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena  suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin
14. työpaikkatiloihin, joissa työntekijän ja samanaikaisesti paikkal olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50
15. yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin
16. turvatuotantoalueille
17. pelastuslain 22 a-22 c §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin
    (22 a: Öljyn varastointi samalla varastoalueella vähintään 100 000 litraa, mutta alle miljoona litraa)
    (22 b: Öljyn suuri määrä muualla kuin rannikolla sijaitsevalla varastoalueella miljoona litraa tai suurempi)
    (22 c: Pääasiassa kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun sataman pitäjä ja muun rannikkoalueella miljoona litraa tai sitä enemmän öljyä tai muita haitallisia aineita varastoiva)

Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä suunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

Monien työyhteisöjen tai organisaatioiden toimintaa saattaa ulottua myös toimitilojen tai itse rakennuksien ulkopuolelle. Omatoimisen varautumisen ja suunnittelun velvoitteet koskevat myös näitä muualla kuin varsinaisissa toimitiloissa tapahtuvaa toimintaa. Tällaisessa toiminnassa tai toimintaan (esimerkiksi toimitilojen ulkopuolella tapahtuvat kuljetukset) osallistuville on tiedotettava mahdollisista vaaroista ja miten niiltä voidaan välttyä, heille on myös varattava pelastamisessa ja ensiavussa tarvittavat välineet ja on varmistettava, kuinka apua saadaan tarvittaessa paikalle.

Miksi pelastussuunnitelma laaditaan?

Pelastussuunnitelman laadinnassa käydään lävitse tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin liittyvät turvallisuusasiat. Tällä tavalla saadaan selville, mitä toimenpiteitä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja pelastamiseen varautumiseksi tarvitaan.

Pelastussuunnitelman tarkoitus on myös helpottaa turvallisuuden hallintaa ja ylläpitoa. Toiminnan tehokkuus, jatkuvuus ja sujuvuus sekä laatu ja luotettavuus paranevat, kun yllättävien vahinkojen aiheuttamat katkokset ja kustannukset saadaan sen avulla vähenemään. Myös vastuukysymykset turvallisuuden osa-alueista selkiytyvät  ja johtamisen merkitys onnettomuustilanteissa korostuu.

Työyhteisön ja organisaation on itse tunnistettava omat turvallisuustarpeensa. Siksi pelastussuunnitelmaan kannattaa sisällyttää myös sellaisia asioita, joita pelastuslaki ei suoranaisesti edellytä, mutta jotka ovat tärkeitä kokonaisturvallisuuden kannalta, kuten mm. turvallisuus rikoksia vastaan.