Turvallisuus-
suunnitelma

1. Pelastussuunnitelma

1.1 Lakivaatimus ja -velvoitteet, suunnitelman tarkoitus

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen asianosaisille henkilöille perustuvat Pelastuslain 379/2011 15§ vaatimukseen. Pelastussuunnitelmassa tulee olla selostus:

1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Pelastuslain velvoitteet koskevat rakennuksen omistajaa, haltijaa ja toiminnan harjoittajaa.

Pelastuslain 14§:ssa velvoitetaan myös omatoimiseen varautumiseen:

1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Lisäksi pelastuslaki velvoittaa, että paloturvallisuuteen ja pelastustoimintaan liittyvät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakuntoisina, sekä rakennus/kiinteistö siinä kunnossa, että esimerkiksi palon syttymisen mahdollisuus on mahdollisimman pieni ja pelastustoimia on mahdollista suorittaa mm. kulkureittien ollessa vapaina.

1.2 Linkit virtuaaliseen turvallisuuskierrokseen

Pääset tekemään virtuaalisen turvallisuuskierroksen ja tutustumaan taloyhtiön riskikohteisiin ja toimintaohjeisiin alla olevan linkin tai QR-koodin kautta:

https://www.thinglink.com/scene/1458454745973784578 (Klikkaa linkkiä)

2. Kohteen perustiedot ja toiminnan kuvaus

2.1 nimi, osoite, koordinaatit, omistajat, toiminnan kuvaus lyhyesti

2.2 rakennukset, pinta-ala, kerrokset, paloluokat (palovaarallisuusluokka ja suojaustaso tuotanto- ja varastointitiloissa)

3. Kohteen muut tiedot

3.1 paloturvallisuustekniikka, kokoontumispaikat, väestönsuojat, LVIS-järjestelmät, kiinteistönhoito, turvallisuuspalvelut, vakuutusyhtiö, henkilömäärät rakennuksittain

3.2 Omatoiminen varautuminen; sisäiset tarkastukset yms.

Ehdotuksia turvallisuuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi

Kiinteistön turvallisuuteen liittyvät asiat otetaan asiakohdaksi OY:n hallituksen kokouksissa. Todetaan mahdolliset turvallisuutta vaarantavat poikkeamat ja läheltä-piti tilanteet, ja määritellään niiden perusteella tarvittavat toimenpiteet. Perehdytetään ja ohjeistetaan henkilöstöä turvallisessa tulenkäytössä.

4. Organisaatio / Turvallisuusjohtaminen

4.1 Omistaja, haltija, toiminnan harjoittaja, edustajat yhteystietoineen, organisaatiokuvaus

4.2 turvallisuuspäälliköt, -valvojat, varahenkilöt yhteystietoineen

5. Kiinteistötekniset järjestelmät ja Kunnossapito-ohjelma

5.1 automaattinen sammutusjärjestelmä, automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, alkusammuttimet, pikapalopostit, turva- ja merkkivalaistus, savunpoisto, väestönsuojat, – vaadittavat tarkastukset ja tarkastusvälit

Pelastuslaki velvoittaa, että rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnan harjoittajan on pidettävä rakennus ja sen ympäristö paloturvallisessa kunnossa, ja sellaisena että mahdollisia pelastustoimia pystyy tarvittaessa suorittamaan. Lisäksi lain tai viranomaisen määräyksestä asennetut tekniset järjestelmät ja varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakuntoisina.

5.2 Muut turvallisuusjärjestelyt (mm. rikosriski)

6. Vaarojen ja riskienarvioinnin johtopäätelmät

6.1 RISKIT – kiinteistö ja omaisuus

• Seuraukset riskin toteutuessa (Kiinteistöön ja omaisuuteen liittyvät riskit)
• Toimenpiteet riskien ehkäisemiseksi
• Toiminta riskin toteutuessa

Tulipalosta aiheutuva runsas savunmuodostus haittaa nopeaa poistumista kiinteistöstä. Lämmön, savun ja muumien savukaasujen leviäminen kiinteistössä vaurioittaa kiinteistön rakenteita ja yrityksen omaisuutta.

Seuraukset:
Omaisuusvahingot ja henkilövahingot

Ennaltaehkäisy:
Ihmisen toiminta: Palotarkastukset ja omatoimiset turvallisuuskävelyt/-tarkastukset, pidetään poistumistiet vapaana, turvallisuussuunnitelma ajan tasalla, yleinen siisteys ja järjestys – palokuorma.
Koneet ja laitteet: Kunnossapito ohjelma, huolto ja valvonta, käyttökoulutus ja perehdytys, korjaukset ja asennukset teetetään ammattilaisella.
Tulityöt: Toiminta ohjeen mukaan, tulityölupamenettely.
Ajoneuvot: Yrityksen ajoneuvot säilytetään mielellään niille varatuilla paikoilla, ei seinustojen vieressä.
Tuhotyöt: Riittävä valaistus, kulunvalvonta, ei kerätä jätettä/pahvia/palokuormaa seinien viereen vaan niille varattuun lukittuun jätekatokseen, lisäksi palavat aineet kannellisissa astioissa.
Johtaminen: Alkusammutus koulutus, poistumisteiden- ja merkkien valvonta, palovaroitinjärjestelmän kunnossapito, perehdytys oikein toimimiseen tulipalotilanteessa.

Toiminta riskin toteutuessa:
Katso toiminta ohjeet 9.1-9.3, 9.6!

Vesivahinko voi olla seurausta ympäristöön liittyvistä luonnonilmiöitä esim. rankkasade tai tulva, jolloin kiinteistön rakenteiden vesitiiviys pettää. Vesivahinko voi olla seurausta myös putkirikosta tai rikkoontuneesta vettä/nestettä käyttävästä koneesta tai prosessilaitteesta.

Seuraukset:
Omaisuusvahingot

Ennaltaehkäisy:
Kiinteistö: Rakennustyöt, LVI-työt yms. teeteetään ammattilaisilla.
Koneet ja laitteet: Huolto, kunnossapito ja valvonta, määräaikaistarkastukset.

Toiminta riskin toteutuessa:
Katso toimintaohje 9.14!

Yritys voi joutua ulkopuolisen rikollisen toiminnan kohteeksi, joka voi esiintyä esim. ilkivaltana, yrityksen omaisuuteen kohdistuvina varkauksina, tai jopa yrityksen tiloihin tehtynä murtautumisena. Rikollisuus voi tulla myös yrityksen sisältäpäin esim. inventoinnin yhteydessä havaitulla hävikillä.

Seuraukset:
Omaisuusvahingot

Ennaltaehkäisy:
Ilkivalta: Vartiointi, valvonta ja hyvä valaistus piha-alueilla.
Varkaudet: Arvokkaan omaisuuden säilyttäminen sisä- ja lukituissa tiloissa. Arvokkaan omaisuuden merkitseminen ja kuvaaminen.
Murtautuminen: Vartiointi, valvonta ja hyvä valaistus piha-alueilla. Lukitukset vaatimusten mukaiset ja ajan tasalla. Avainhallinta.

Toiminta riskin toteutuessa:
Rikoksen havaittua ilmoitus poliisille, ja mahdollisten havaintojen tiedustelu vartiointiliikkeeltä. Rikospaikan eristäminen mahdollisuuksien mukaan.

6.2 RISKIT – Henkilöstö

• Seuraukset riskin toteutuessa (Henkilöstöön liittyvät riskit)
• Toimenpiteet riskien ehkäisemiseksi
• Toiminta riskin toteutuessa

Eniten työtapaturmia tilastojen mukaan aiheuttavat kaatumiset, liukastumiset, putoamiset ja terävien esineiden pistot ja viillot. Laitteiden ja koneiden aiheuttamat vahingot taas johtuvat usein puutteellisesta käyttötaidosta tai ohjeiden noudattamattomuudesta. Erilaisissa tuotantotiloissa saattaa kemikaaleille ja kaasuille altistuminen tulla myös pitkänkin ajan kuluessa, jolloin sitä on vaikea havaita. Henkilöriskin toteutuessa korostuu henkilöstön ensiaputaidot sekä avun hälyttämisen ja toimenpiteiden aloittamisen nopeus.

Seuraukset:
Henkilövahingot ja (omaisuusvahingot)

Ennaltaehkäisy:
Kaatuminen ja liukastuminen: Piha-alueet pidetään siistinä ja kunnossa, talvikunnossapito. Myös lumen ja jään kertymistä katoille seurataan.
Läheltä piti-tilanteet: Puututaan läheltä piti-tilanteisiin välittömästi, ne tutkitaan ja tehdään niiden pohjalta tarvittavat toimenpiteet sen ehkäisemiseksi, ettei vastaavaa tapahdu toista kertaa.
Suojavälineet: Kaikessa työssä käytetään työhön osoitettuja henkilökohtaisia suojavälineitä.
Ylhäällä työskentely: Hyväksytyiltä telineiltä, putoamissuojat.
Laitteiden ja koneiden turvallinen käyttö: riittävä perehdytys laitteen turvalliseen ja oikeaoppiseen käyttöön, ohjeiden ja turvalaitteiden käytön ja noudattamisen seuranta ja valvonta. Käyttöturvallisuustiedotteet (konekortit) työntekijän saatavilla.
Kemikaalit: Ohjeiden mukainen säilytys ja varastointi.

Toiminta riskin toteutuessa/Varautuminen henkilöriskeihin:
Ensiapuvalmius riittävällä määrällä henkilökuntaa, ja ensiapu kalusto ja välineistö vastaa keskeisiä riskejä.
Valmius sisäiseen tiedotukseen ja kuulutukseen onnettomuuden sattuessa.
Kokoontumispaikat kaikkien tiedossa, toimintaohje 9.6!

Yleisiä sairaskohtauksia ovat mm. sydäninfarkti, diabeettinen sokki, aivoinfarkti, aivoverenvuoto, epilepsia, pyörtyminen.

Seuraukset:
Henkilövahingot (kuolema)

Ennaltaehkäisy:
Työterveyshuolto, työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen

Toiminta riskin toteutuessa:
Avunsaannin ja opastuksen nopea järjestäminen yrityksen alueella.
Turvallisuussuunnitelman toimintaohjeisiin tutustuminen.
Pelastushenkilöstön esteetön kulku ulko-oville.
Katso toimintaohjeet 9.8-9.12!

Säteily- tai kaasuvaaran aiheuttaa usein radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun leviäminen ilmaan ja ympäristöön. Vaarallisen aineen kuljetutusonnettomuus voi myös aiheuttaa kaasuvaaran. (Valtatie-3, rautatie lähistöllä)

Seuraukset:
Henkilövahingot, säteilysairaudet (kuolema)

Ennaltaehkäisy:
Toimintaohjeeseen tutustuminen.
Joditablettien hankkiminen tarpeen mukaan.
Mahdollisen väestönsuojan kunnossa pitäminen

Toiminta riskin toteutuessa:
Ilmastoinnin hätäpysäytys
Väestönsuojan kuntoon laittaminen

Katso toimintaohjeet 9.4!

7. Rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyt

7.1 Alkusammutuskalusto, poistumisopasteet ja turva- ja merkkivalaistus, ilmanvaihdon pysäytys, ensiapu, paloilmoitinjärjestelmä, poistumisreitit, jälkivahinkojen torjunta, poistumisturvallisuus, palo-osastointi, kokoontumispaikka, – ylläpito ja tarkastukset

7.2 Poistumisturvallisuusselvitys, Pelastuslaki 379/2011 19§ tarvittaessa

8. Tiedottaminen, perehdytys ja koulutus

8.1 Turvallisuustiedottaminen

• Kuka tiedottaa?
  • Hallituksen PJ vastaa turvallisuus tiedottamisesta
  • Turvallisuussuunnitelma hyväksytään taloyhtiön hallituksen kokouksessa
• Kenelle tiedotetaan?
  • Ajankohtaisista turvallisuusasioista tiedotetaan kaikille asianosaisille
  • Turvallisuussuunnitelmasta tiedotetaan jokaiselle asukkaalle
• Kuinka usein tiedotetaan?
• Mistä asioista tiedotetaan?
• Miten tiedotetaan?
  • Suunnitelma on kaikilla asukkailla luettavissa sähköisessä muodossa, jolloin se myös päivittyy reaaliajassa, kun siihen päivityksiä/muutoksia tehdään

8.2 Koko henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan

• Turvallisuussuunnitelman on oltava kaikkien sellaisten henkilöiden saatavilla, joita se koskee.
• Toimintaohjeet ja tärkeät yhteystiedot näkyvälle paikalle.

8.3 Henkilöstön koulutussuunnitelma

• Turvallisuuskoulutuksen ”VUOSIKELLO”

9. Toimintaohjeet

9.1 Toimintaohje hätäilmoituksen tekeminen

• Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa (pelastusviranomainen, sairaankuljetus, poliisi) SOITA NUMEROON 112
• Soita hätäpuhelu itse, jos mahdollista (voit antaa reaaliaikaista tietoa tapahtuneesta)
• Kerro mitä on tapahtunut
• Kerro missä on tapahtunut, tarkka osoite ja kunta
• Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
• Toimi hätäkeskuspäivystäjän antaminen ohjeiden mukaan
• Sulje puhelu vasta saatuasi siihen luvan

9.2 Toimintaohje tulipalo tilanteessa

• Pelasta ja varoita (pelasta ja varoita vaarassa olevia ja aloita ohjaamaan ihmisiä kokoontumispaikalle)
• Sammuta ja rajoita (pyri aloittamaan alkusammutus mahdollisuuksien mukaan sekä rajaa tulipalon etenemistä sulkemalla ovia ja ikkunoita, sammuta ilmastointi)
• Hälytä apua numerosta 112 ohjeen mukaan
  • Kuka soittaa
  • Mitä on tapahtunut
  • Missä on tapahtunut
  • Vastaa esitettyihin kysymyksiin ja toimi annettujen ohjeiden mukaan
  • Älä sulje puhelinta ennen kuin saat siihen luvan
• Katkaise kiinteistön sähköt sähköpääkytkimestä teknisestä tilasta
• Opasta tai järjestä opastus pelastuslaitokselle oikeaan kohteeseen
• Toiminta tilanteen vaatimalla tavalla

9.3 Toimintaohje palohälytys tilanteessa

• Kiinteistössä on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä/automaattinen palovaroitinjärjestelmä, joka antaa hälytyksen
• Ota mukaasi lähimmät tavarat (vaatteet) jos se on mahdollista
• Sulje ovet ja ikkunat poistuessasi tilasta
• Poistu lähintä TURVALLISTA reittiä kokoontumispaikalle
• Opasta työkavereita ja mahdollisesti muita ulkopuolisia henkilöitä tilanteessa
• Soita turvallisesta paikasta 112 varmistaaksesi hälytyksen perille menon
• Älä poistu kokoontumispaikalta ennen kuin saat siihen luvan. Yleensä pelastuslaitos antaa luvan kun palaaminen kiinteistöön on turvallista
• Nimetty vastuuhenkilö tarkastaa viimeisenä oman ”osastonsa” että ketään ei ole jäänyt tilaan ennen omaa poistumistaan

9.4 Toimintaohje kaasuvaaratilanteessa

• Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
• Pysy sisällä, älä mene kellariin tai väestönsuojaan, hakeudu mieluiten yläkerroksiin
• Hengitä kostean, ilmavan kankaan läpi, jos tunnet kaasun hajua
• Ulkona siirry sivutuuleen pois kaasupilven alta
• Pyri korkeampaan maastokohtaan
• Suojaa hengitystä, ihoa ja silmiäsi mahdollisuuksien mukaan esim. kostealla kankaalla
• Radiosta voi mahdollisesti kuunnella viranomaistiedotteita
• Tietoa tilanteesta saat tiedotusvälineistä, televisio (Yleisradion teksti-TV:n sivu 867), radio, internet (www.pelastustoimi.fi/turvatietoa)

9.6 Toimintaohje kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka:

Varakokoontumispaikka: Siirtyminen tänne, mikäli ensisijainen kokoontumispaikka ei ole turvallinen

• Kun kaikki ovat siirtyneet kokoontumispaikalle suoritetaan arvio vastuuhenkilöiden toimesta, onko siihen turvallista jäädä
• Vastuuhenkilöt tarkastavat esim. henkilöstöluettelosta ovatko kaikki paikalla, myös osastojen nimettyjen vastuuhenkilöiden merkitys tässä korostuu
• Huolehditaan mahdollisista loukkaantuneista sekä autetaan liikuntarajoitteisia
• Ilmoitus heti, jos joku huomaa jonkun puuttuvan

9.7 Toimintaohje yleinen vaaranmerkki

• Yleinen vaaranmerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa!
• Yleinen vaaranmerkki on nouseva ja laskeva hälyttimen ääni
• Mene sisälle ja kehota muitakin henkilöitä tekemään samoin
• Katkaise kiinteistön ilmastointi, sulje ja tiivistä ovet, ikkunat ja tuuletusaukot
• Tietoa tilanteesta saat tiedotusvälineistä, televisio, radio, internet
• Vältä puhelimen käyttöä
• Älä lähde ulos ilman lupaa esim. viranomaiselta

9.9 Toimintaohje aivoinfarkti

• Akuutti aivoinfarkti on hätätilanne, joka vaatii sairaalassa annettavaa ensihoitoa 2 tunnin sisällä
• Soita heti 112 vaikka oireet tuntuisivat ohimeneviltä (esim. käden tai jalan halvaantuminen)
• Tunnista oireet:
  • Puhevaikeudet, epäselvä puhe
  • Nielemisvaikeus, suupielen roikkuminen
  • Käden tai jalan äkillinen voimattomuus tai tunnottomuus
  • Näköhäiriöt
• Toimi näin:
  • Soita heti 112
  • Avaa potilaan hengitys ja asettele potilas kylkiasentoon

9.10 Toimintaohje diabeettinen sokki

• Kun diabetesta sairastava henkilön verensokeri laskee liian alhaiseksi, syntyy diabeettinen sokkitila, joka voi olla hengenvaarallinen
• Tunnista oireet:
  • Hikoilu, kalpeus, vapina
  • Ärtyisyys, levottomuus
  • Huimaus, sydämen tykytys
  • Näläntunne
  • Päänsärky, pahoinvointi
  • Näön hämärtyminen
  • Poikkeava käytös esim. äkkipikaisuus
  • Pahimmissa tapauksissa jopa kouristuksia ja tajuttomuus
• Ensiapu:
  • Anna sokeripitoista syötävää tai juotavaa, älä kuitenkaan laita tajuttoman henkilön suuhun mitään.
  • Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita 112.

9.11 Toimintaohje haavat/verenvuoto

• Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ”kansalaistaitoja”
• Haavan hoito-ohjeet
  • Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto
  • Puhdista haava-alue juoksevan puhtaan viileän veden alla
  • Pienen viiltohaavan reunat voit sulkea yhteen haavateipillä
  • Peitä haava-alue suojasidoksella
  • Tarvittaessa hakeutuminen hoitoon (Jäykkäkouristus voimassaolo)
  • Vuotavat, syvät ja suuremmat viiltohaavat
• Suuri verenhukka yli 20% voi aiheuttaa ihmisellä sokkireaktion
• Verenvuodon hoito-ohjeet
  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla kädellä suoraan vuotokohtaan. Voit pyytää myös loukkaantunutta itseään painamaan.
  • Auta henkilö tarvittaessa istumaan tai makuulle.
  • Sido vuotokohtaan paineside joko sidetarvikkeita käyttäen tai tarvittaessa tilapäisvälineitä käyttäen.
  • Soita tarvittaessa 112.
  • Runsas verenvuoto voi aiheuttaa ihmiselle sokkitilan.
  • Mikäli haavassa vieras esine, älä poista sitä, ellei esine ole hengitystiessä.

9.12 Toimintaohje palovammat

• Palovamma syntyy kuumuuden tai syövyttävän aineen aiheuttaman kudosvaurion seurauksena. Iho ja sen alaiset kudokset saattavat olla vaurioituneita, jolloin jäähdytys tulisi aloittaa nopeasti ja jatkaa riittävän kauan.
• Pieni palovamma ensiapu:
  • Jäähdytetään viileällä vedellä 15-20min
  • Rakkuloita ei saa puhkaista
  • Palovamma alue voidaan peittää puhtaalla suojasiteellä
• Lääkäriä vaativa palovamma:
  • Palovamma on tulehtunut
  • 2- asteen palovamma, suurempi kuin kämmen
  • Kaikki 3. asteen palovammat
  • Sähköpalovamma
  • Kasvojen ja käsien syvät palovammat
  • Palovammat hengitysteissä
  • Lasten ja vanhuksien palovammat
  • Jos taustalla jokin riskialtis perussairaus

9.14 Toimintaohje vesivahinko ja sähkökatko tilanteessa

• Vesivahinko
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä
  • Keskeytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku
  • Ilmoista asiasta välittömästi:
  • Suurten vahinkojen kohdalla yhteys 112
  • Veden pääsulun sijainti: Teknisessä tilassa lämmön vaihtimen vieressä merkityllä paikalla
• Sähkökatko
  • Sähköjen katketessa poistumisteiden opasteet jäävät palamaan
  • Mikäli sähkökatko vain osassa kiinteistöä, tarkasta sulakkeet
  • Tarvittaessa yhteys:
  • Koko kiinteistöstä sähköjen katkettua käytä taskulamppua ja opasta tarvittaessa muita henkilöitä

10. Liitteet

10.1 Turvallisuuspäällikön tehtävät normaali & poikkeusoloissa

Normaalioloissa

• Johtaa yrityksen/laitoksen suojelutoimintaa
• Huolehtia, että palonehkäisyä, sammutusta ja muuta turvallisuutta koskevat ohjeet ovat ajan tasalla.
• Huolehtia, että henkilöstö osaa toimia annettujen ohjeiden mukaisesti.
• Vaikuttaa muutostöiden yhteydessä siihen, että turvallisuusasiat otetaan huomioon ja että turvallisuusnäkökohtien kehittämistarpeet toteutetaan.
• Vastata valtuuksien puitteissa siitä, että kiinteistön turvallisuuteen liittyvät rakenteelliset ja muut näkökohdat ovat määräysten edellyttämällä tasolla.
• Tehdä johdolle esityksiä turvallisuuteen liittyvien asioiden korjaamiseksi ja kehittämiseksi.
• Huolehtia varautumiskoulutuksen järjestämisestä.
• Huolehtia henkilökunnan vaihtuessa muutoksista suojeluorganisaatiossa sekä tämän yhteydessä tarvittavasta koulutuksesta.
• Valvoa, että suojelutoiminnasta annettuja ohjeita ja määräyksiä noudatetaan.
• Tutkia jokaisen tulipalon ja onnettomuuden jälkeen sen syyt ja harkita mihin toimenpiteisiin olisi vastaisen varalta ryhdyttävä.
• Käsitellä vähintään kerran vuodessa suojeluvalvojien kanssa yrityksen/laitoksen turvallisuusasioita ja niiden kehittämistä.
• Tehdä sisäisiä turvallisuus-/palotarkastuksia ja valvoa, että niissä havaitut puutteellisuudet tulee korjatuiksi.
• Huolehtia siitä, että palontorjunta-, kulunvalvonta-, murtosuojaus- ym. laitteita ylläpidetään, huolletaan ja kokeillaan annettujen ohjeiden mukaisesti.
• Huolehtia turvallisuussuunnitelman päivittämisestä vähintään kerran vuodessa.
• Osallistua viranomaisen suorittamiin palotarkastuksiin kiinteistön edustajana.

Poikkeusoloissa

• Suojeluhenkilöstön hälyttämisestä päättäminen
• Vastuuhenkilöiden informointi ja ohjeistaminen
• Laitoksen/yrityksen henkilöstön informointi
• Jatkuvan päivystyksen järjestäminen
• Suojeluelinten perustaminen
• Suojelumateriaalin jaon toimeenpanosta huolehtiminen
• Väestönsuojien kunnostamisen määrääminen
• Palonehkäisyn tehostamisesta huolehtiminen
• Ilmoittaminen suojelutilanteesta laitoksen/yrityksen johdolle sekä paikalliselle väestönsuojelun johdolle

10.2 Turvallisuusvalvojan tehtävät normaali & poikkeusoloissa

Normaalioloissa

• Valvoa jatkuvasti alueensa turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja suojelutoiminnasta annettujen ohjeiden noudattamista.
• Huolehtia, että havaitut viat, virheellisyydet ja epäkohdat korjataan tai poistetaan.
• Ilmoittaa paloista, palon aluista sekä muista onnettomuuksista viipymättä turvallisuuspäällikölle.
• Tehdä ehdotuksia alueensa turvallisuuden tehostamiseksi.
• Pitää turvallisuuspäällikköä ajan tasalla alueensa henkilöstön suojeluun liittyvästä (esim. ensiapu- ja alkusammutus) koulutuksesta ja koulutustarpeesta.
• Osallistua omalla alueellaan sisäisiin turvallisuustarkastuksiin.
• Huolehtia siitä, että omalla alueella:
  • poistumisreitit ovat vapaat ja reiteillä olevat ovet ovat lukitsemattomat
  • palo-ovet ovat kiinni (ellei niissä ole palotilanteessa automaattisesti toimivaa sulkijalaitteistoa)
  • alkusammutuskalusto on käyttökuntoista ja helposti savutettavissa
  • turva- ja merkkivalaisimet ovat toimintakuntoisia
  • henkilökunta tietää oman vastuualueensa ja tehtävänsä palo-, tapaturma-, sähkökatko ym. häiriötilanteessa.
• Huolehtia ja valvoa, että hätätilanteessa poistuttaessa kaikki omalla alueella olevat (mukaan lukien asiakkaat ja henkilökunta) poistuvat sovitulle kokoontumispaikalle. Suojeluvalvoja poistuu itse viimeisenä.

Poikkeusoloissa

• Suojeluelimen materiaalin hankinta ja sijoittaminen työpaikalla
• Apulaisten ja työpaikan muun henkilöstön perehdyttäminen suojeluvalmiuteen liittyviin asioihin
• Työpaikan paloturvallisuuden tehostamisen varmistaminen ja tarkastaminen
• Huolehtia siitä, että kaikki, myös ulkopuoliset henkilöt ohjataan työpaikalta väestönsuojaan käskettäessä

10.3 Väestönsuojan käyttöönotto ohje

VÄESTÖNSUOJAN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN

Väestönsuoja ei normaalisti ole siinä kunnossa, että sinne voitaisiin välittömästi mennä suojautumaan normaaleissa onnettomuuksissa. Kaikissa yllättävissä onnettomuustapauksissa suojautumista vaativissa tilanteissa sisätiloihin suojautuminen on ensimmäinen vaihtoehto.

Yleistä

• Kun väestönsuojelu on määrätty saatettavaksi tehostettuun toimintaan tai valmiustilaan, on väestönsuojat laitettava käyttökuntoon viipymättä, viimeistään kuitenkin 72 h kuluessa edellä mainitun määräyksen antamisesta. Määräys tehostettuun toimintaan siirtymisestä annetaan yleisillä tiedotusvälineillä ja sen perillemenon varmistavat paikalliset väestönsuojeluviranomaiset.
• Jotta suoja saataisiin määräyksen antamisen jälkeen mahdollisimman nopeasti kuntoon, on tyhjentäminen ja suojan varustaminen suunniteltava etukäteen.
• Usein suojaa käytetään huoneistokohtaisten tavaroiden varastointipaikkana, joissa asukkaat saavat säilyttävät omia tavaroitaan. Suojaa käyttökuntoon laitettaessa joudutaan tyhjentämään myös niiden huoneistojen varastot, joiden asukkaat eivät ole paikalla. Siksi on ennakkoon suunniteltava, mihin väestönsuojasta poistettavat tavarat voidaan siirtää. Lähtökohtaisesti kukin asukas vie omat tavaransa huoneistoonsa.
• Käyttökuntoon saattosuunnitelma on osa talon pelastussuunnitelmaa.
• Tässä käyttökuntoon saattosuunnitelmassa on annettu malli niistä toimenpiteistä, jotka on suoritettu, kun suojaa laitetaan kuntoon.
• Ensisijaisesti käyttökuntoon saattoa johtaa väestönsuojanhoitaja. Väestönsuojanhoitajan vuosittain tekemien varusteiden- ja laitteistojen toimintakunnon tarkastusten perusteella suoja on yleensä suojautumisen kannalta kunnossa. Mutta mikäli näin ei ole tai suojanhoitaja ei ole paikalla, on talon muiden asukkaiden omatoimisesti aloitettava suunnitelman mukaiset tyhjentämis- ja varustamistoimenpiteet.

Tällöin noudatetaan seuraavia ohjeita:

Purkaminen

• Poista suojasta väestönsuojankäytölle tarpeeton tavara, rakenteet ja laitteet, sekä suojan puolella mahdollisesti olevat seinä- ja kattopintojen lämpöeristeet tai muut lämmönsiirtymistä suojan seiniin ja kattoon haittaavat verhoukset. Myös kaikki tärähdykselle alttiit rakenteet tulee poistaa.
• Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.
• Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.

Rakentaminen

• Tarkistetaan, että suojassa on siellä tarvittavat työkalut ja muut tarvikkeet.
• Suojahäkissä tulee olla kaikkiin suojan laitteisiin liittyvät käyttö-, huolto- ja toimintaohjeet.
• Irrallaan varastoidut ovet tai luukut kiinnitetään paikoilleen. Varmista ovien ja luukkujen toiminta sekä tiiviys. Ovien saranatapit ja salvat rasvataan, tiivisteet asennetaan paikoilleen.
• Varaulospääsyn ja -käytävän käyttökelpoisuus tarkastetaan. Varmistetaan, että ulospääsyaukon läheisyydessä ei ole esim. pysäköityjä autoja tai muuta mikä voisi estää uloskaivautumisen tai ulostuloluukun kokonaan avaamisen.
• Jos suojassa ei ole sulkuhuonetta, kiinnitä suojaan varastoitu sulkukammio suojaoven sisäpuolelle kiinnityskehykseensä valmiusasentoon, noudattaen sulkukammion pakkauksessa olevaa ohjetta.
• Puretut varastokomeroiden osat varastoidaan sopivaan paikkaan myöhemmin tarvittavaa rakentamista varten (esim. käymäläkomerot ja kerrossängyt).

Ilmanvaihto / Tiiviystarkastus

• Tarkasta, ettei ilmanottokanaviin, paineventtiiliin, ylipaineventtiileihin, suojapuhaltimiin tai ylipainemittarin mittaputkeen ole kertynyt roskia tai vettä. Jos ilmanottoputki on varastoituna suojaan, kiinnitä se paikoilleen poistamalla ensin umpinainen suojalevy.
• Sulje tiiviisti normaaliajan ilmanvaihtoaukot niiden sulkulaitteilla. (tiivisteellä varustettu metallilevy). Varmista, ettei mikään suojan ympärysrakenteiden läpi johtava aukko tai kanava jää sulkematta.
• Perehdy ilmanvaihtolaitteiston käyttöön ja hoitoon. Tarkasta laitteiston kunto ja kaikkien osien toiminta. Tarkasta suojapuhaltimen vaihdelaatikon öljymäärä ja suorita puhaltimen käyttökokeilu. Tarkasta ylipainemittarin kunto ja nestemäärä.
• Kiinnitä liitäntäletkut seinällä oleviin ilmanottoputkiin (C-luokan suoja, jossa on hiekkasuodatin) ja suojapuhaltimeen.
• S1- ja K-luokan suojassa ilmanvaihtolaitteisto on suunniteltu niin, että edellä mainittua toimenpidettä ei tarvitse tehdä. Älä avaa erityissuodatinta, mutta tarkista, että suodattimen ylä- ja alapuoliset aukot ovat suljettu kumisuojaimin ja letkunkiristimet ovat paikoillaan.
• Tarkasta suojan tiiviys ilmanvaihtolaitteiston avulla kussakin tapauksessa erikseen annettavien ohjeiden mukaisesti (tiiviyskoe). Tässä yhteydessä tarkastetaan kaikkien suojan ilmanvaihtoon liittyvien venttiilien toiminta ja tiiviys sekä suoritetaan tarvittaessa niiden voitelu. Suojaan on saatava tarvittava ylipaine eikä suoja saa ”vuotaa” liikaa.

Vesi-, lämpö- ja jätehuolto

• Tarkasta kaikkien vesi-, lämpö- ja viemäriputkien venttiilien toiminta kiertämällä niitä ääriasentoihinsa. On varmistauduttava lämpöjohtojen sulkeutumisesta. Henkilöstön lämmöntuotto saattaa aiheuttaa sisälämpötilan nousun haitalliselle tasolle.
• Tarkasta varavesisäiliöiden puhtaus ja täytä ne vedellä suojan varusteissa olevalla letkulla. Juomavettä on varattava vähintään 40 l / väestönsuoja-m².
• Tarkasta viemärin takaisku- ja sulkuventtiilien kunto.
• Viemäröimättömien väestönsuojien likaveden keräyskaivot tyhjennetään.
• Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan ja niiden toiminta tarkastetaan laskemalla niihin vettä.
• Varmistaudu kuivakäymäläkalusteiden käyttökunnosta.
• Kiinnitä käymäläkomerot kiinnitysrimoihinsa tai rakenna käymäläkomerot rakennuslevystä tai vastaavasta (vanhemmissa suojissa). Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa väestönsuojan 30 m² kohden. Jätevesisäiliöitä on varattava 15 l / väestönsuoja-m².

Sähkö / valaistus

• Selvitä, missä ovat suojan sähkölaitteiden päävarokkeet ja tarkista valaisimien, katkaisijoiden ja seinäpistorasioiden kunto.
• Tarkistetaan mahdollisten varavoimakoneiden ja puhaltimien kunto.
• Varavalaisinten paristot testataan.

Viestiyhteydet

• Selvitä antenni- ja puhelinkytkinrasioiden sijainti. Ellei niitä ole, on ne asennettava suojaan.
• Varusta suoja radiolla ja puhelimella.
• Varmistaudutaan, että puhelin on kiinteistön omin voimin mahdollista kytkeä puhelinverkkoon.
• Suojan puhelinnumeron tulee olla tiedossa kunnan pelastusviranomaisilla.

Suojan alueet

• Jaa suojan tilat ennakolta talon asukkaiden kesken siten, että jokaiselle asukkaalle (perheelle) määrätään oma varsinainen oleskelupaikka, missä pidetään myös mukana olevat henkilökohtaiset tavarat ja elintarvikkeet.
• Suojaan on hankittava tai tehtävä tarpeellinen määrä istuimia, pöytiä sekä ajan salliessa kaksi / kolmikerroksiset sängyt noin kolmasosalle suojaan tulevien henkilöiden määrästä.
• Lisäksi suojaan on hankittava poikkeusoloja varten erilaisia välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi oleskella siellä pitemmänkin ajan mm. viihdytysvälineitä.
• Väestönsuojassa on huomioitava myös erilaisilla apuvälineillä, kuten pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvat tai toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt.

Kotivara

• Suunnitellaan, miten yrityssuojiin hankitaan suojautumisen aikana tarvittavat ruokatarvikkeet ja välineet.
• Asuinrakennusten väestönsuojissa suojautumisen aikana tarvittavat ruokatarvikkeet ja välineet tuo jokainen asukas kotoaan. Suunnittelussa on huomioitava henkilökohtaiset lääkkeet.
• http://www.pspelastuslaitos.fi/js/upload/1449750513_Vaestonsuojan_toimintakuntoon_saattaminen.pdf

10.4 Väestönsuojan suojelumateriaali

Lomakkeen linkki: http://www.pspelastuslaitos.fi/js/upload/1449750513_Vaestonsuojan_toimintakuntoon_saattaminen.pdf

10.5 Tulitöiden valvontasuunnitelma

Suunnitelma perustuu Finanssialojen keskusliiton julkaisemaan tulitöiden turvallisuusohjeeseen sekä Suomen lakiin. Turvallisuusohjeen ja sen vaatimusten on tarkoitus minimoida tulitöistä johtuvat ja aiheutuvat palovahingot.

Vakuutuksen ottajalla on oltava kirjallinen tulityösuunnitelma.

Tulityösuunnitelmassa on esitettävä vähintään seuraavat asiat:

• tulityöturvallisuudesta vastaava henkilö, joka ylläpitää tulityösuunnitelmaa ja huolehtii siitä että, tämän turvallisuusohjeen määräykset on mahdollista toteuttaa käytännössä
• henkilöt, joilla on oikeus myöntää tulityölupa
• henkilöt, joilla on oikeus tehdä tulitöitä
• tulitöissä tarvittavien suojausmateriaalien ja alkusammutuskaluston saatavuus sekä tulityövartioinnin järjestäminen
• vakuutuksenottajan tuotannosta, toimitiloista, ympäristöstä ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvat tulityöturvallisuuteen vaikuttavat asiat, jotka on otettava huomioon tässä turvallisuusohjeessa esitettyjen asioiden lisäksi
• vakituiset tulityöpaikat.

Jos vakuutuksenottaja teettää tulityön ulkopuolisella urakoitsijalla, tulityössä voidaan noudattaa urakoitsijan tulityösuunnitelmaa, kun vakuutuksenottaja on

• varmistanut, että urakoitsijalla on vähintään edellä kuvatun mukainen kirjallinen tulityösuunnitelma ja
• edellyttänyt, että urakoitsija ja aliurakoitsija noudattavat tätä turvallisuusohjetta.
• ”Isännän vastuu”

TULITYÖKORTTI JA TULITYÖLUPA

• Tilapäisellä tulityöpaikalla tulitöitä tekevällä henkilöllä on aina oltava voimassa oleva tulityökortti ja tulityöpaikkaa koskeva määräaikainen tulityölupa.
• Tulityölupa on kirjallinen lupa, joka oikeuttaa tulitöiden tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla. Tulityöluvan myöntämistä edeltää tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä tarvittavien turvatoimien määrääminen. Tulityöluvan antaa kiinteistön tulityövastaava. Tulitöiden tekemiseen vakituisella tulityöpaikalla ei tarvita tulityölupaa.
• Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähintään neljänä kappaleena, joista yksi toimitetaan vakuutuksenottajalle. Ennen tulityön aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annettava yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön aikaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on saatettava kaikkien tulityötekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon.
• Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva tulityökortti. Tulityöluvan saa myöntää vakuutuksenottajan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, jolla kokemuksensa ja kohteen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset tunnistaa ja arvioida tulityöstä aiheutuvat vaarat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turvatoimet.
• Vähäisen palovaaran töissä tulen syttymis- ja leviämisvaara on vähäinen koko työn ajan. Vähäisen palovaaran töissä ei edellytetä tulityölupaa eikä työntekijältä tulityökorttia.

TULITYÖT VAKITUISELLA TULITYÖPAIKALLA

• Tulityöt on tehtävä vakituisella tulityöpaikalla aina kun se on mahdollista. Vakituisella tulityöpaikalla tulitöissä on otettava huomioon kyseisen työmenetelmän, työkohteen ja ympäristön edellyttämät turvallisuusasiat. Vakituisella tulityöpaikalla ei edellytetä tulityölupaa eikä tulityöntekijältä tulityökorttia.

  Vakituisen tulityöpaikan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

  • tulityöpaikan rakenteiden on oltava palamattomia tai suojaverhottuja, jos rakenteet ovat palavia
  • tulityöpaikan rakenteiden ja suojausten on oltava niin tiiviitä, että tulitöissä syntyvät kipinät ja roiskeet eivät pääse kulkeutumaan työtilan ulkopuolelle tai tunkeutumaan rakenteiden sisälle
  • tulityöpaikalla on oltava vähintään kaksi 43A 183BC -teholuokan käsisammutinta, joista toisen käsisammuttimen voi korvata pikapalopostilla tai kahdella 27A 144BC – teholuokan käsisammuttimella
  • tulityöpaikalla ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa materiaalia
  • tulityöpaikalla ei saa käsitellä tai säilyttää palavia nesteitä, eikä tulityöpaikka saa olla yhteydessä sellaiseen tilaan, jossa voi olla palavia kaasuja
  • vakituisella tulityöpaikalla on noudatettava tilapäiselle tulityöpaikalle annettuja vaatimuksia, jos tulityön kohde oleellisesti lisää palovaaraa.

TULITYÖT TILAPÄISELLÄ TULITYÖPAIKALLA

Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain, jos sitä ei voida tehdä vakituisella tulityöpaikalla.

Tulityö on korvattava palovaarattomalla työmenetelmällä, jos tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella todetaan, että tulityön tekeminen ei ole turvallista tai tulityön tekeminen on muulla perusteella kielletty.

Tilapäisellä tulityöpaikalla tulityötä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulityön tekemiseen tilapäisellä tulityöpaikalla vaaditaan aina kirjallinen, määräaikainen tulityölupa. Katto- ja vedeneristysalan tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka.

Turvatoimet tilapäisellä tulityöpaikalla

Tilapäisellä tulityöpaikalla on toteutettava tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella määrätyt turvatoimet, kuitenkin vähintään seuraavat:

• tulityöpaikka on puhdistettava syttyvistä materiaaleista
• syttyvät materiaalit, joita ei voida poistaa, on suojattava tiiviisti palamattomalla suojapeitteellä
• tulityöpaikalla olevat laitteet ja varusteet (esim. kaapelit) on suojapeitettävä
• rakenteissa olevat aukot on suojapeitettävä ja raot on tiivistettävä
• rakenteiden syttyvät pinnat on suojapeitettävä
• kipinöiden ja roiskeiden kulkeutuminen ympäristöön sekä lämmön johtuminen rakenteiden sisään on estettävä
• työtilassa on tarvittaessa mitattava kaasupitoisuus ja tila on tarvittaessa tuuletettava
• paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä, jonka laukaisu perustuu savunilmaisuun, on erheellisten hälytysten estämiseksi tarvittaessa irti kytkettävä alueelta, johon tulityöstä aiheutuvat käryt voivat levitä ja kytkettävä takaisin päälle heti kun se on mahdollista
• sprinklerilaitteistoa ei kytketä pois päältä, vaan tarvittaessa sprinklerisuuttimet suojataan väliaikaisella suojauksella, joka on poistettava välittömästi tulitöiden jälkeen
• tulityöpaikalle on tuotava tässä ohjeessa määritetty sammutuskalusto.

TULITYÖLUPAKÄYTÄNTÖ JA TULITÖISTÄ VASTAAVA(T) HENKILÖ(T)

Ennen tulityöluvan myöntämistä tulityöpaikalla on tehtävä tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi.

Tulityöluvan myöntäjä määrää tulityöluvassa turvatoimet, jotka hän on todennut tarpeelliseksi tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Tulityön saa aloittaa vasta, kun tulityöntekijä ja tulityövartija ovat varmistaneet, että tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on toteutettu. Tulityöluvassa on nimettävä tulityöluvan myöntäjä, tulityöntekijät ja tulityövartijat.

Tulityöluvan myöntäjän on kirjoitettava tulityölupa vähintään neljänä kappaleena, joista yksi toimitetaan vakuutuksenottajalle. Ennen tulityön aloittamista tulityöluvan myöntäjän on annettava yksi kappale tulityöntekijälle, yksi tulityön aikaiselle tulityövartijalle ja yksi tulityön jälkeiselle tulityövartijalle. Tulityöluvassa määrätyt turvatoimet on saatettava kaikkien tulityötekijöiden ja tulityövartijoiden tietoon.

Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tulityöluvan saa myöntää vakuutuksenottajan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, jolla kokemuksensa ja kohteen tuntemuksensa perusteella on parhaat edellytykset tunnistaa ja arvioida tulityöstä aiheutuvat vaarat sekä määrätä tämän perusteella tarvittavat turvatoimet.

Mikäli vakuutuksenottajalla ei ole edellä mainittuja edellytyksiä toimia tulityöluvan myöntäjänä, tulityöluvan voi myöntää urakoitsijan tulityösuunnitelmassa mainittu henkilö, joka voi olla voimassa olevan tulityökortin omaava tulityöntekijä.

Tulityöluvan saa myöntää vain määräajaksi. Tulityölupa on tulityöpaikkakohtainen ja vain tulityöluvassa mainitut tulityöt ovat tulityöpaikalla sallittuja. Mikäli tulityöluvan voimassaolon aikana tulityöpaikan olosuhteet muuttuvat, tulityöluvan myöntäjän on päivitettävä tulityölupa vastaamaan uusia olosuhteita.

SAMMUTUSKALUSTO

Tulityöluvan myöntäjä määrää tilapäisellä tulityöpaikalla tarvittavan sammutuskaluston tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella. Sammutuskaluston on kuitenkin oltava vähintään kaksi 43A 183BC -teholuokan käsisammutinta. Näistä toisen käsisammuttimen voi korvata kahdella 27A 144B C- teholuokan käsisammuttimella tai standardin SFS-EN 671-1 mukaisella toimintakuntoisella paineistetulla pikapalopostilla.

Sammutuskaluston on oltava tulityöpaikalla koko tulityön ja tulityön jälkivartioinnin ajan.

TULITYÖVARTIOINTI

Tulityövartiointi on määrättävä tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvityksen ja arvioinnin perusteella.

Tulityövartiointi on toteutettava koko työn ajan, myös työtaukojen aikana. Tulityön jälkeen on tulityövartiointi toteutettava tulityöluvan mukaisesti, kuitenkin vähintään yhden tunnin ajan. Tulityösuunnitelmassa on esitettävä, kuinka tulityövartiointi järjestetään. Tulityöntekijä ei voi toimia työnaikaisena tulityövartijana.

Tulityövartioinnin aikana tulityöpaikan ympäristöineen on oltava jatkuvan silmälläpidon alaisena.

Tulityövartijan on tiedettävä tulityöstä aiheutuvat vaarat, osattava tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tarvittaessa tulityövartijan on keskeytettävä tulityö.

10.6 ATEX -räjähdyssuojausasiakirja

10.7 Pohjapiirrokset

11. Työsuojelun toimintaohjlema

11.1 Työturvallisuuslaki 738/2002 9§ sisältö + TTK ohjeistus